Jaabawol-
1- Ko waɗɗii .
2- Ko yiɗa.
3- Ko harmi.
4- Ko aña.
5- Ko dagi.

Jaabawol-
1- Ko waɗɗi hono juulɗeele joy, e hoorde lewru koorko e ɗiggande jiknaaɓe,
- Ko waɗɗi golluɗo ɗum heɓat baraaje goppuɗo ɗum leɓte.
2 - Ko yiɗa: Woni hono sunnaaji rawaatib, e ummanaade darɗe jemma, e ñamminde ñaamdu e salminde, ina innire sunna wollo ko yiɗa.
- Ko yiɗa baɗɗo ɗum heɓa baraaje goppuɗo ɗum leɓtetaake.
Leƴƴannde himmunde :
Ina haanani juulɗo si o nanii wonde nde huunde ko sunno wollo ko yiɗa o yaawno o waɗa ɗum, e ñeemtinde Annabi.
3 - Ko harmina: Hono yarde sanngara e aaƴaade jiknaaɓe e taƴde enɗameeje.
- Ko harmina ina barje goppuɗo ɗum baɗɗa ɗum ina leɓte.
4 - Ko aña : Hono tottirde wollo heɓɓaraade junngo nana.
Ko aña goppuɗo ɗum ina barje golluɗo ɗum leɓtetaake.
5 - Ko dagi: Hono ñaamde pomeere e yarde attaay, ɗum ina innire:
- Al Mubaahu baɗɗa ɗum barjetaake goppuɗo ɗum leɓtetaake.

J - Woni asli e kala njeeyguuji e gollondire ko dagaade tawi wonah yogo e nooneeji ɗi Alla harmini.
Alla Toowɗo O daali: ( Alla dagni njeeygu O harmini riba) [ Simoore Baqara: 2 5-]

Jaabawol-.
1- Tppude, ina heen: Suuɗde ayiiba e ko yeeyete ko.
Ittaama Abu Hurayrata, wonde Nelaaɗo wirtiima joowel ñaamde, o naatni junngo makko e hende, peɗeeli makko ɗi leppi, o maaki: (Hol ko ɗum woni aan joom ñaamdu ?) o wii : Kammu heɓi ɗum aan Nelaaɗo Alla, O maaki: " Hol ko haɗna ma ɗum waɗde e dow ñaamde he ngam yimɓe ɓe njiya ɗum ? kala puuntuɗo amen jeyaako e am" Ko Muslim habri mbo.
2- Riba: Ina heen nde tottatmi aade ñamaande ujunere o rutta ujunnaaji ɗiɗ.
Ɓeydude nde woni riba karminaaɗo.
Alla Toowɗo O daali: ( Alla dagni njeeygu O harmini riba) [ Simoore Baqara: 2 5- ]
3- Koomte e majjere: Hono de njeeyatmaami ɓirɗam gonɗam e yeecre dammuwol, wollo liƴƴi e nder ndiyam ɗimi awaañi.
Ari e hadiis:( haɗde Nelaaɗo yeeyde koomte). Ko Muslim habri mbo.

J1- Neema islaam, e wonde a jeyaako e yimɓe keefeeru.
2- Neema sunna, e wonde a jeyaako e yimɓe bida.
3- Neema cellal e aafiya, nanɗe e njiiɗe e yaadu e ko wonah ɗuum.
4- Neema yardu e ñaamdu e ɓoornaade.
Neemaaji Alla e men ina keewi limataako tonngotaako.
Alla Toowɗo O daali: ( Si on limtii neemaaji Alla on tonngataaɗi pellet Alla ko jaafatooɗo jurmotooɗo 18) [ Simoore Nahli : 18]

J- Ko waɗɗii: Woni yettude ɗi ɗuum woni mantude Alla e yettirde Mbo ɗemngal e hollude wonde woodanii Mbo ɓural kanko tan, e huutaraade ɗi neemaaji ko welata Alla, wonah woopde Mbo.

J- Juulde koorko e juulde taaske.
- Hono na ardi e hadiis Anas, o wii: Nelaaɗo ari Madiina hoɓe njogii balɗe ɗiɗi hoɓe pija e heɗe, O wii: " Hol ko woni ɗii ñalɗi ? Ɓe mbii: Min pijatna e heɗi e saanga majjiyankooɓe, Nelaaɗo maaki: " Pellet Alla wostaniima mon ko ɓuriɗi moƴƴude, ñalnde taaske e ñalnde juulde koorko" Ko Abu Daawuuda habri mbo.
Ko wonah ɗe juulɗeele ɗiɗe ko bida.

J- Lewru Koorko.

J - Ñalnde aljuma.

J - Ñalnde Arafa.

J - Leylatu Qadri.

J- Waɗɗi ma ko meernude ndaarɗe; Alla daali: ( maakan gooŋɗinɓe ɓe yo ɓe meernu ndaarɗe maɓɓe) [ Suuratu Annuuri: 30].

1 - Fittaandu yamiratndu bonannde: ɗuum woni nde o rewata ko fittaandu mum yamiri ɗum e belaaɗe makko goopol Alla, Alla daali: ( pellet fittaandu ko yamirooru bonannde tawi wonah mbo Alla yurmii pellet Joom am ko jaafatooɗo ko jurmotooɗo) -[ Simoore Yuusuf: 53-]. 2 - Seyɗaane: Ko kammba woni gaña neɗɗo faandaare hembo ko majjinde aade mbo sikki sikkina mbo e bonnannde mbo naatna aade yiite, Alla daali: ( woto rew taaɓe seyɗaane pellet ko o gaña ɓannguɗo) [-Simoore Baqara: aaya 168-] 3- Wondiiɓe bonɓe: Ɓeen hirjinooɓe e bone, ɓe palo moƴƴere, Alla daali: ( Sehilaaɓe ñande heen yogo e maɓɓe ko gaña yogo goɗɗo o si wonah hulɓe Alla ɓe) [Simoore Jukhrufi : 6 ]

J - Tuubde woni: Accude goopol Alla faade e ɗoftaare makko, Alla daali: ( Pellet komi jaafatooɗo wonande oon tuubɗo o gooŋɗini o golli ko moƴƴi refti o feewi) [ Simoore Ɗaaha: 82-]

J 1 - Ɗoofaade e bakkaat.
2 - Nimsude ko yawti ko.
3- Fellitde waasde ruttaade e bakkaat
4 - Ruttude hakkeeji e tooñanngeeji faade e joom mum en .
Alla Toowɗo O daali: ( E ɓeen ɓe siɓe mbaɗi paŋkare wollo ɓe tooñi ko'e maɓɓe ɓe ciftoro Alla ɓe njaafno bakkatuuji maɓɓe alah jaafatooɗo bakkatuuji si wonah Alla ɗoon ɗoɓe ndoonaaki koɓe ngolluno ko tawa hoɓe nganndi) [-Simoore Aali Imraana: 1356]

J- Ɗuum woni nde ñaagotoɗa Alla mantude Annabi ka batirde toownde nde.

Ɗuum woni seninde Alla e kala ustaare e kala ayiiba e bonannde.

J- Ɗuum woni mantude Alla, e sifaraade Mbo kala timmal.

J - Ɗuum woni ko Alla ɓuri mawnude kala huunde O ɓuri teddude kala huunde.

J - Woni maana mum ko jiyaaɗo waylataako ummaade e alhaali faade e goɗɗo o alah semmbe kadi si wonah ummaade e Alla.

J Ɗuum woni ɗaɓɓude jiyaaɗo e Joom makko momtande mbo bakkatuuji makko O suura ayibbaaji makko.